Hui, miten aika on vierähtänyt. Kaikki karvaiset ja nelijalkaiset ovat tallella ja hyvissä voimissa, vaikka ovatkin kuvassa laiskan näköisiä, mutta kauniisti kuitenkin rivissä.
Taavinkin dieetti on sen verran purrut, että se taipuu jo pepun pesuun, mikä on hieno juttu. Se kun ei osannut arvostaa mun tarjoamaa pesuapua.
Ja näin puhdas Taavi palkitaan haleilla. Mun kaksi kullanmurua. Ihme, että sain kuvaan tyttärenikin, joka yleensä pakenee nähtyään kameran. Ehkä oli "ole kiltti äidille"-päivä.
Pakko laittaa vielä tämäkin, on se niin soma.
Ja Nallukka viihtyy lämpimässä. Heti kun silmä vältti, se valtasi Riinan jättämän lämpimän paikan, torkkupeittokin valmiina.
Vaikka alkaa olla kohta kevätsiivouksen aika kuvassa ei silti ole vanha moppi, vaan virkeä ja aika nuori Oskari. Alkaa selvästi kevät ja kurakelit näkyä siinäkin. Joten...
...tässä Oskari pesun jälkeen. Ei paljon parantunut muuta kuin tuoksu. Ja sieraimista on selkeästi suora yhteys aivoihin, taitaa jopa näkyä.
Ja tässä laiskamadot iltalevolla, vai oliko se hetken huili rankan päivän päätteeksi.
Ihmeitäkin tapahtuu. Ennen joulua oli heittämässä aikansa elänyttä orkideaa roskiin, mutta se unohtui aina. Ja nyt se on tuupannut monta, monta nuppua, joista ensimmäinen jo aukeaa. Toisin sanoen se palkitsee mun uupumattoman hoidon.(Oikeesti unohdin sen lähes kokonaan, eli ihme, että on ees hengissä) Mulla on ehkä piileviä kykyjä. :D
Ja sit ois edessä parit asuntokaupat, yks vuokramökkireissu ja yks kappale muuttoja, mutta niistä myöhemmin.
Tässä varmaan viimeinen näkymä meidän parvekkeelta, huomenna se jo kuuluu Larille. :D
