Kesä karkasi lähes käsistä ja mennään jo elokuussa. Blogiin ei oo ilmestynyt mitään uutta, eikä se johdu tapahtumien puutteesta vaan päinvastoin. Aika vaan on mennyt muissa puuhissa. Oskarin kanssa olemme toki ehtineet lenkille ja tämä kaunis lehti on satoa siltä reissulta. En tiedä kieliikö tämä jo lähestyvästä syksystä vai jostain muusta. Kaunis se kuitenkin on ja sai paikkansa tässä.
Suurin asia ja se, mistä pienemmät muutokset johtuu, on Riinan omaan kotiin muutto. Se tapahtui salaman nopeasti eli heti, kun Riina sai avaimet. Tavaraa kuljetettiin ja kannettiin paljon ja siksi Riinan koti onkin niin nopeasti niin valmis. Riinalla oli syy kiireeseen. Asuinkumppaneille hän halusi tarjota vain parasta.
Tässä niistä toinen, eli Taavi muutti Riinan mukana. Riina ei olisi suin surminkaan jättänyt ystäväänsä meidän armoille. Ja kuten kuvasta näkyy, Taavi ihan loistaa. Se on löytänyt sisäisen valon.
Ja tääsä uusi tulokas, joka saapui pääkaupunkiseudulta - Tico. Aluksi Taavi liikkui kuin hidastetussa filmissa korvat vaakatasossa ja piti tasaista murinaa, mutta nyt se on hyväksynyt jo oman kunto-ohjaajansa. Olen kuullut, että vauhtia piisaa. :D Tässä Taavi on luultavasti lepäämässä, kun Tico taas on keskittynyt kaivamaan palloa pois putkesta ja meinaakin itse hävitä sinne. Toinen tassu on jo mennyt.
Riinan muuton kunniaksi vietettiin äiti-tytär-päivä. Käytiin syömässä -Riina tarjosi- ja shoppailtiin vähän. Ja niinpä meille muutti minulle lohdutukseksi tällainen. Sitä kutsutaan kotioloissa Lilleroksi. Ja se on oikein tyytyväinen uuteen vartiopaikkaansa. Nalle ja Oskarikin ottivat sen hyvin vastaan.
Oskari suhtautui tähän hiukan rauhallisemmin kuin esim. Ticoon. Tosin Ticon kanssakin sujuu hyvin niin kauan kuin namuja riittää ja Tico vaan kävelee rauhallisesti. Jos taas Tico viilettää mennä valon nopeudella, ei Oskari voi itselleen mitään, vaan ryntää perään adrenaliinia tirsuen. Ja silloin on vauhtia ja vaarallisia tilanteita enemmän kuin tarpeeksi. Viimeksi ainoa joka sai vammoja, oli Riina, jota Tico käytti lähtötelineenä sännätessään raketi tavoin sohvan taakse.
Ja kotiin tuotiin hiukan kesän/syksyn tuoksuja arkea piristämään. Myös meille oli hankittava uutta täytettä olohuoneeseen, kun vihdoin pääsimme valtaamaan makuuhuoneemme. Aikamoista sohva- ym. rallia on vedetty ympäri lähitienoota. Mutta kuten aina, nämäkin hankinnat kummasti motivoivat taas työntekoon. :)
Ja koulutkin ovat taas alkaneet ja kirjakaupat ovat täynnä mitä ihanimpia pikku juttuja. Aikuisena niitä ei tietysti yksin kehtaa mennä näpelöimään, mutta minäpä sainkin mukaan tällaisen salaperäisen ja sopivan ikäisen neitokaisen. Olipa meillä mukava reissu ja kaikkia pikkutavaroita käänneltiin ja ihmeteltiin. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti