Pieni ihminen suuressa maailmassa

 

Pienessä suolammessa lumpeet elää omaa elämää. Välillä peurat syö niitä, välillä kuivuus koettelee lammen pinnan laskiessa siten, että lumpeet kasvaa ikään kuin varren päässä. Mutta aina kukkivat yhtä kauniisti. Jokaisen kireän pakkastalven jälkeenkin. 

Peurat kulkevat omia polkujaan omia aikojaan omalla tavallaan, ihastuttaen ja välillä vihastuttaen meitä ihmisiä, jotka pyrimme hallitsemaan kaikkea. 

Mitä maailmassa tapahtuukaan, niin aina joku pienimmistä ja hennoimmista on kuitenkin se, joka vahvasti ottaa paikkansa auringossa. 

Ylös katsoessaan sitä tuntee itsensä niin pieneksi ikuisten arvoitusten äärellä. Ehkä kaikkea ei tarvitsekaan hallita tai ymmärtää. Ehkä voisi vaan hyväksyä olevansa pieni osa tätä uskomatonta universumia ja nauttia ympärillään avautuvista ihmeistä. 

Valoa ja varjoa, ehjää ja rikkinäistä, kaunista ja rumaa, tummaa ja värikästä, täydellistä ja vajavaista. 

Lopulta on kyse vain yksilöllisestä suhtautumisesta, kyvystä ja halusta keskittyä asioihin, jotka tuottavat iloa, suunnata huomio itselleen arvokkaisiin kokemuksiin ja tehdä valintoja, jotka vievät omaa polkua kohti haluamaansa päämäärää. 

Me olemme kuitenkin vain pieniä murusia tässä maailmankaikkeudessa. Sen kertoo tämä kuvakin, olen vain pieni varjo metsän reunassa, vaikka olenkin tärkeä ja arvokas yksilö, kuten me kaikki, ihan joka ikinen 💖🙏

Juhannuksen aikaan

 

Metsätähdet on täyttänyt metsän. 

Metsän keskellä nautiskellaan elämän yksinkertaisista asioista, kuten saunan lämmityksestä. 

Myös palju lämmitetään kokonaisvaltaista rentoutumista varten. 

Peurat käyvät tarkistamassa toisinaan, että emme kulje heidän polkujaan. 

Metsässä riittää syötävää, vihreää syödään posket pullollaan. 

Toisinaan taas ihmetellään kissoja kissatarhassa. Tiukka katsekontakti on tärkeä, kun ei tiedä mitä toisilla on mielessä. 

Tämän näköinen saattaa tuijotella vastaan, vaikka tässä tosin peilailee itseään. 

Myös telkkä emo vieraili kuuden untuvapalleronsa kanssa lammessa ihmeteltävänä. 

Perämetsän syvän vihreyden rauhaa. 

Äänimaailmasta vastaa tänään käpytikka. 

Suolammen kesä 😍

 

Suopursun auringon lämmittämä tuoksu leijailee huumaavaa. 

Hilla kukkivat kauniina ja hiljaisina. 

Nuijapäät ovat kokoontuneet lumpeen lehdelle lämmittelemässä aurinkoon. 

Juolukan lämmin tuoksu on voimakas ja sekoittuu suopursun tuoksuun täyttäen ilman. 

Karpalon kukat hehkuvat mättäillä. 

Niittyvilla huojuu hiljaa. 

Suolampi kätkee monia salaisuuksia ja surujakin. Rauha on rikkumaton ja haikeus hiljainen. 

Menneisyyden päälle on laskeutunut haikea rauha. 

Tummuuden ympäröimänä keskellä kirkkautta toistensa turvana. 

Viaton valkoinen piilossa katseilta. 

Syvä tummavetinen Metsälampi salaisuuksineen, vanhojen puiden vartioimana, vahvojen tuoksujen ympäröimänä, enkelin valkoisten niittyvillojn ja suopursujen suojaamana.