tiistai 20. joulukuuta 2011

Taavin ja Oskarin ajanvietettä☻


On tylsä iltapäivä. Odottaessamme pullataikinan nousemista, Oskari keksii itselleen tekemistä. Taavin härnääminen on aina yhtä kivaa ja hedelmällistä. Nalle vielä yrittää jatkaa päikkäreitä Riinan sängyllä.

Meno yltyy hurjaksi ja Nalle poistuu paikalta. Ja Oskari pakenee myös.

Tilanne rauhoittuu ja ystävykset lepäilevät yhdessä, eli keräävät voimia uusintaan, kuten myöhemmin huomasimme.

Oskari jo riiviön näköisenä kurkkii Taavia.

Tässä Oskari venyttelee, eli tuuppii Taavia tassuilla ja kuonolla yrittäen yllyttää Taavia toimimaan, käynnitysnappulaa kun ei aina löydy.

Ei Taavikaan nyt ihan mitä vaan siedä ja ehkä silläkin on tekemisen puute, joten se vähän taputtelee Oskaria kuonoon.

Sillä seurauksella, että molemmat päästävät tunteensa valloilleen ja niin vahvoja ne ovat, että kuvakin sumeni.

Taavi kyllästyy ja päättää poistua salareittiä paikalta (eli putoaa sängyn ja patterin välistä lattialle, siitä hämmästynyt ilme). Taavi kun ei ole kissoista viisain, ihanin kylläkin, ainakin jos Riinalta kysytään. :D

Oskari hämmästyy kaverin katoamista, mutta päättää kuitenkin vielä tarkkailla josko sängyn alta ilmestyisi jotain.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Sateinen maanantai ♣


Eilen satoi, tänään satoi ja huomenna sataa, mutta onnellinen pikku koira, Oskari, pääsee joka päivä pitkälle lenkille. Se on siitä aina yhtä innoissaan, onhan se säänkestävä koira. No, oikeasti totuus on toisenlainen. Jos sille pukee sadepuvun, sitä joutuu vetämään perässään, kun se nolona kyntää ojan pohjaa. Eli se ei pidä siitä. Tietenkään sitä ei kiusata sadepuvulla, joten se pääsi ulos ilman sitä. Lenkillä oli julmettu kiire koko ajan ja aika pian se muistutti uitettua rottaa ja oli pienentynyt puolella. Oskari kotiutui kahdeksan metriä (flexin pituus) ennen seuralaisiaan...

...ja piiloutui perimmäiseen nurkkaan sänkyyn tyynyjen taakse ja selvästi toivoi, ettei enää tänään "pääse" lenkille. Ei hätää, Oskari pieni, kohta tulee lunta ja sen jälkeen kevät. :D

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Voi näitä nöpöneniä ☺


Tänään, keskiviikkona, oli tällainen herätys. Kissamme, Nalle ja Taavi, ovat aina nälkäisiä, varsinkin aamuisin. Yöllä kun harvemmin kukaan heitä palvelee. Molemmilla on oma ruokansa, Nallella erikoisruoka virtsakivien ehkäisyyn ja Taavilla vähärasvainen dieettiruoka. Taavi ruokailee lähes aina kiipeilypuussa, koska muuten Oskari saapuu apajalle. Tänään nälkä oli ehtinyt yltyä niin kovaksi, että molemmat kissat päivystivät Taavin kuppia intensiivisesti tuijottaen. Yrittivät selvästi tahdonvoimallaan saada mut toimimaan haluamallaan tavalla ja se onnistui. Ja hienosti mahtuivat samalle tasolle ja hyvin se kesti 15 kiloa kissaa. Tiedoksi, molemmat saivat ruokaa, tosin liian hitaasti heidän mielestään.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Piipahdus mökillä ☼


Piipahdettiin sunnuntaina katsomassa, miltä mökillä näyttää. Näytti vähän alakuloiselta, kuten vuodenaikaan kuuluu. Silti ois ollu ihana jäädä sinne, mutta alkaa taas työviikko, joten täytyy vielä hiukan odotella. Lampi on jo jäässä ja vesi tosi korkealla. Hiljaista siellä oli.

Kun lammelta katseli mökkikallion suuntaan, näytti tältä. Ilma oli pitkästä aikaa kirkkaampi ja aurinkokin pilkotti hiukan, kovin alhaalta tosin.

Ja tässä jo pois lähdössä. Kuvassa mökkitie ja alamäki. Kurkattiin ruusujen tilakin ohi mennessämme. Aika surkeiltahan nuo näyttivät (niin surkeilta, etten kehdannut edes kuvata), mutta ensi keväänä toivottavasti ilahduttavat taas kasvullaan ja kukillaan. :D

perjantai 9. joulukuuta 2011

Tuulista ♣


On ollut niin kurja ja tuulinen ilma, joten on laitettava tyttö koiran kanssa lenkille. No, olin minäkin kameran kanssa. :D Hienosti kuitenkin huijattu, Riina luuli mun ottavan kuvaa vain Oskarista. Ja hieno tuli. Ollaan ihan pienellä lenkillä, sellaisella vessalenkillä. Tämä on siis torstaina.

Tämä on tänään eli perjantaina otettu. Yritin saada kuvaan kovan tuulen, mutta se ei näy. Luntakin tulee, mutta hiutaleet on vielä kovin pieniä ja liikkuvat nopeasti, joten niitäkään ei näy. Ne tosin suurenee koko ajan, mutta en voi koko päivää seistä pihalla kamera kädessä, jos en halua naapurien toimittavan mua hoitoon. Joka tapauksessa keli alkaa olla hurja.

Kesän ulkona ja hoidotta ollut orkidea palkitsee minut jälleen päästyään sisälle, kun toinen vaihtoehto oli se ruskea aidattu katos tuolla parkkipaikalla. Se on tehnyt jo monta kukkaa ja tuleepa uusia kukkavanojakin, kunhan saa vielä puskettua niihinkin kukat. Ehkä pitäis jo palkita se lannoitteella.

Tässä vielä lähikuva. On se aika mukavan näköinen. Nämä on siis kolmannet kukat, jotka sillä on. On siis kuitannut hintansa. Muistaakseni tämä on tullut Raision kukkatalosta toissa kesänä.

Tällaisena päivänä pitää vaan nauttia kynttilöiden valosta ja tuoksusta, varsinkin näin lomalla. :D

torstai 8. joulukuuta 2011

Reissussa ☼


Kävästiin risteilyllä, eli itsenäisyyspäivä vietettiin Tukholmassa. Kaksin risteilyllä, se on aina mukavaa, ja Tukholmassakin oli kivaa, paljon pieniä liikkeitä ja upea aurinkoinen ilma. Tuuli oli taas tosin kova, mutta onneks oltiin pukeuduttu kuin naparetkelle. Montaa kuvaa ei tullut otettua, mutta sitäkin enemmän nähtyä. Tässä kuitenkin yksi näkymä sieltä.

Tässä toinen näkymä reittimme varrelta. Tuuli on selvästikin puhaltamassa kuvaajan kumoon, muuten näin vino kuva ei ole mahdollista. :D Tästä jatkoimme suoraan eteenpäin vielä lukuisiin liikkeisiin.

Tässä ollaan jo palaamassa satamaan ja laivalle, kun Cinderella tähtäilee Mariellan perään. Pitihän siitäkin napsauttaa kuva.

Tässä on varmasti joku taideteos ja olen entistä varmempi, etten ymmärrä mitään taiteesta. Joko tää on kyljelleen kellahtanut pää korva ylöspäin tai jotain muuta. En kelpuuttaisi mökin pihalle. Kuvan laitoin, jos joku siitä saisi jotain positiivistakin irti.

Tässä jotain, mitä sieltä reissusta löytyi, mukava neulepaita ja vielä mukavampi laukku. Molemmat on niiiin omantuntuisia.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Kisuja☻


Vain yksi kuva oli tuloksena minun ja Riinan mökkireissulta. Kuvassa oleva kisu on aikanaan kuulunut isovanhemmilleni ja kuuluu siis Karjalohjan alkuperäisasukkaisiin. Se pitää sisällään yhden pennin kolikon, jonka tungin sinne pikkutyttönä. Kisu on säästölipas ja hyvä sellainen. Sieltä kun ei saa rahaa ulos rikkomatta sitä ja minä taisin olla ainoa, joka sitä ei ymmärtänyt.

Taavi seuraa ulkona leikkiviä lintuja. Kuvaukseen minut innoitti Taavin hyvin valittu asento, jossa rentoutunut vatsa pääsee oikeuksiinsa. Painoa Taavilla on enää 7,5 kiloa.

Yöpakkasia alkaa jo esiintyä, joten pelastin kissojen ruohopurkin sisätiloihin. Liekö lämpö saanut keskellä kasvavan kissanmintun "toimimaan". Kissat ainakin tulivat aivan hassuiksi nuuhkittuaan ja tuhnittuaan sitä. Ja Oskaria niiden käytös suututti, se kun ei ymmärtänyt niiden kiinnostusta tuohon purkkiin. Se hätyytti niitä jatkuvasti pois purkin vierestä.

Nalle ei tyytynyt vain nuuhkimaan, se meni askeleen pidemmälle. Se halusi todelliseen lähikontaktiin tuon huumaavan ruohon kanssa ja yritti jopa syödä sitä. Yksi lehti jäi roikkumaan sen huuleen ja se kulki tyytyväisenä sen kanssa koko illan meidän muiden ulvoessa naurusta. Lopulta otin tuon lehden pois ja Riina vei ruohopurkin turvaan huoneeseensa. Eli meillä vain kissat olivat pikku huppelissa lauantaina, jotain huvia niillekin pitää tarjota näin sisätiloissa syyspimeällä.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Ja Karvavarpaat liikkeellä pitkästä aikaa ☺


Oskari löysi pitkän etsinnän ja haukkumisen jälkeen Karvavarpaiden joukon kalliolta, kanervikosta. Tästä johtuu Oskarin hölmistynyt ilme.

Felix käy tarkastamassa kiviportaiden kunnon. Kunnossa ovat, joten voimme edelleen kulkea turvallisesti saunaan niitä pitkin, jopa syyshämärässä.

Tytöillä, Faunalla ja Fionalla, on tietysti näin syksyllä vain sienet mielessä. Tässä ne tutustuvat metsän sienitarjontaan.

Ja tässä koko joukko taipaleella, myös Filip on haaveilultaan ehtinyt toisten mukaan. Syyspuuhat odottavat...

Auringonsäteitä ☼


Luultavasti kesän viimeinen perhonen lämmittelemässä auringossa syyskuun lopulla. Ihanaa, että se valitsi meidän pihan. :D

Ja mökillä taas... Lampi kauniina lokakuun alun päivänä.

Myös Oskari ymmärsi nauttia kauniista syyspäivästä.

Ja lampi ja Oskari samassa kuvassa. Jostain syystä mulle tulee kuvasta mieleen pohjoinen vaikka kohtalaisen etelässä ollaankin.

Vielä jaksaa verenpisarakin kukkia, mutta kyllä tää on jo varmaan viimeinen kuva siitä. Tuskinpa se enää pakkasessa kukkii. Eipä ollut kevään vaivannäkö turhaa.

"Viimeinen ruusu luo hehkuaan, puistoissa patsaat on paikallaan, lehmuksen varjoon viel istahdan, haaveisiin mieluisiin jään..." Joku vanha kouluaikainen laulu tuli mieleen. Patsaista ja lehmuksista ei tietoakaan, mutta tässä kukkii ruusutarhani viimeinen ruusu, Swany.

Ilta-auringon säteitä kuvaan ikuistettuna vanhan navetan takana (kyseessä äitini kotipaikka).

Meidän perheen miehet nauttimassa samaisesta ilta-auringosta ala-mökkitiellä ja Oskari saattoi jättää myös muutaman sähköpostiviestin Almalle.

Ja hiukan epätarkka kuva tytöistä, Kiasta ja Neasta. Liekö tytöt niin eteerisiä, kuin metsän keijuja - vai oisko kuvaaja vähän hätäillyt.

Ja vielä lampi aamuauringossa. Kyllä syksy on kaunista aikaa.

torstai 22. syyskuuta 2011

Ensi kesäksi ruusuhaaveita ☼


Kun mökkikausi alkaa olla ohi ja syksy saapuu, on taas aika tehdä suunnitelmia ensi kesäksi. Jasu lupasi tehdä vielä yhden ruusupenkin, johon tulee seitsämän ruusua. Ruusutarhassa niitä on 24 ja tähän uuteen niitä tosiaan tulee 7, niillä luvuilla kun on tietty merkitys meille.

Ja tässä pari syksyistä kuvaa. Oltiin Oskaria lenkittämässä ja minulla sattui olemaan kamera mukana. Ja varsinkin tämä syyshortensia kiehtoo minua jollain tavalla.

Ja tässä haaveilemiani ruusuja. Ensimmäisenä Tricolore de Flandre, joka on tullut valituksi värinsä vuoksi. Se on ranskanruusu ja tuoksuva.

Tässä Celsiana eli Belle Couronnee, damaskonruusu. Väri on upea ja kukat voivat olla halkaisijaltaan jopa 12cm ja vielä tuoksuvat.

Tämä ruusu on ollut ennenkin suunnitelmissa ja siitä on nyt tullut pakkomielle eli tämä on Aicha. Tämän valitsin, koska muuten tästä ruusujen hankkimisesta ei ikinä tule loppua.

Tässä Duchesse de Montebello, ranskanruusu. Tämän ulkonäkö viehättää ja lukemani mukaan kukka on vielä voimakastuoksuinen, joten sille löytyy varmasti paikka auringossa.

Tämä ruusu, wasagaming, on vielä harkinnan alla. Kukinta on pitkä ja runsas, ne puoltavat valintaa. Mutta jos vastaan tulee jotain aivan vastustamatonta, harkitsen vielä. Tietysti täytyy olla joukossa myös tällainen kaunis ja ahkera kukkija.

Charles de Mills eli Bizarre Triomphant on ranskanruusu. Kukka on todella suuri ja täyteläinen. Tämä kuuluu varmoihin valintoihin.

Rosaraie de L´Hay on tarhakurtturuusu, kukkii pitkään, tuoksu on huumaava ja kukka upea. Erikoinen tämä ruusu ei ole, mutta kaunistaa taatusti pihaa uupumatta koko kesän. :D

Mme Hardy on myös mielessäni. Se on damaskonruusu, kaunis ja voimakastuoksuinen, ja pääsee paikkaamaan rivistöä, jos jotain ruusua ei saa hankittua. Tosin olen selvitellyt ja kaikkia pitäisi olla saatavissa, mutta se selviää kunhan taas alkaa kevätaurinko kuukausien kuluttua paistaa.