keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Uudet ruusut ☺

Aloitetaan nyt uusista ruusuista, eli tässä on Heidi Klum-ruusu. Tuoksu on voimakas ja väri on upea. Tykkään, kun kukka on niin kerrottu.











Ja tässä se on istutettuna. Siksi aivan aidan vieressä, ettei jää kapeaa kaistaletta, mistä pitäisi ruoho leikata. Ja tämä ei tee juurivesoja, ei siis leviä naapuriin.











Ja tässä toinen uusista, Mariatheresia. Tässä on mieto tuoksu ja loput jo kertookin kuva. Tästä ei paljon ruusu kaunistu.










Ja aidan viereen pääsi sekin. Liekö salama valaissut kukat valkoisiksi. Mestarikuvaaja siis vauhdissa. :) Istutin muuten ihan itse.










Ja niiden lähituntumassa kukkii William Baffin. Köynnöstävä, tuoksuu ja värikin kohdallaan.











Ja tämä tuli tuuraamaan venyneitä orvokkeja kaverinsa kanssa. Saavat luvan kukkia pakkasiin, eivätkä ole saaneet lupaa kerätä hämähäkkejä.










Yksi sisäkukkakin mahtui mukaan. Jotenkin kivasti asettuneet nuo lehdet tuollaiseksi ruusukkeeksi. Juu, hiukan kasvavat kissankarvaa, huomasin.









Mökin riikinkukkopetunia on palkinnut minut kukillaan. Samaa ei voi sanoa verenpisaroista, siksipä ei niistä kuvaa olekaan.







Tässä viimeinen kohopenkki Koreanpihdan katveessa. Vas. edestä High Voltage, Morden Sunrise, All The Rage. Takaa vas. Giardina, Celsiana ja Behrstein. Muistaakseni.










Kaksikko kotona puussa ja minä kuvaan verkon takaa.










Peetu paksuine poskineen. Aikuistuukohan se?














Tämän lähemmäs ei meidän Britit Maine cooneja pääse.










 Ja Jasun peto on niin pelottava, että laitetaan tähän loppuun pelkkä vilkutus. :)




 










sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Lisää ruusuja ja karvapalloja ☼

Mökillä kohopenkissä kukkii Schneewittcen upeasti, vaikka onkin vähän kuivaa.












Samassa penkissä kukkii Champlain, kanadanruusu. Muistaakseni se oli sellainen extempore-osto.










Belle Poitevine kukkii todella runsaasti terassin portaiden vieressä. Täytyy kohta miettiä pensaan tukemista jotenkin, kun kukat ovat aika painavia.










Tämä hehkuva  Robusta on yksi niistä ylhäältä pelastetuista. Yksi niistä, jotka vain pysyivät hengissä laihassa metsämaassa ja innostuivat sitten kasvamaan päästyään ruusutarhaan.






Tässä toinen niistä pelastetuista, Hansaruusu. Voi myös todella hyvin ja kasvu on rehevää, kunhan ensin mietiskeli hetken.







Maidens blush kukkii myös kauniina, mutta jotenkin en meinannut saada kunnon kuvia siitä. Tuoksu on huumaava, mutta se on talletettu vain muistiin.






Rosa mundi oli paleltunut pahoin talvella, mutta kukkii nyt hienosti, ei ehkä niin runsaasti kuin viime kesänä, ainakaan vielä.







Tässä Jasu lähestyy ruusutarhaa. Hiukan pelotti, kuinka ruusujen käy, mutta hienosäätö tapahtui onneksi trimmerillä.







Tässä on nyt toinen uusista kohopenkeistä. Tässä kasvaa Ilo, Paula Vapelle ja Magnifica.








Tässäpä köllöttelee Peetu mökillä lähes kynnyksellä.











Tässä Miiko lepäilee sängyllä, myös mökillä.












Tässä kerätään voimia yötä varten. Ilonpito alkaa heti, kun meidän silmät lupsahtaa kiinni.











Eikä Oskarikaan kovin pirteältä vaikuta. Kovin vetelää porukkaa oli meillä mukana.











Pink Robusta on esiintynyt jo tänä kesänä blogissa, mutta tuntuu, että nyt se on vielä kauniimpi, joten tämän kerran vielä.










John Cabot kukkii hyvin lähellä aitaa ja sitä ympäröi kääpiöpurppurahappomarjat. Vai onko tämä sittenkin Henry Kelsey toisesta suunnasta? No, en tiedä, mutta ei haittaa.











Ja aivan vieressä kukkii Henry Kelsey. Nämä molemmat ovat luonnossa niin upeanvärisiä.











Ja kovasta talvesta ja peleltumisvaurioista huolimatta Peace kukkii hehkuen. Ensitalveksi suojaan ne varmasti paremmin.










Tämä on uusi, vahingossa ostettu. Ostin siis vahingossa kaksi iki-ihanaa ruusua. Mietin, miten kertoa Jasulle. Mutta se järjestyikin ihan itsestään. Jasu oli jättänyt koiralle vapaan pääsyn hernepussille (jonka Oskari tietenkin teurasti) ja kotiin tullessani meille oli ilmestynyt nurmikko keittiöön, siltä se ainakin näytti. Jasu sanoi sen olleen vahinko, ja annoin anteeksi. Ja sain anteeksi oman vahinkoni, eli ruusut. :)
Tässä siis Heidi Klum rose.



Ja toinen vahinko on nimeltään Mariatheresia. Aika kauniita ovat, noin niinkuin vahingoiksi. :)




maanantai 8. heinäkuuta 2013

Ruusut kukassa ☼

Aloitetaan kotipihalta ja edestä. La Paloma on aukaissut ensimmäiset kukkansa ja nuppuja on valtavasti ja kukatkin on aika hyvän kokoisia.











Etupihalla kukkii myös Friesia ja ainakin yhtä komeasti kuin kaverikin. Nuppuja on hiukan vähemmän.










Ja takapihalla minua ilahduttaa Pink Robusta. Tuoksua siinä ei ole, mutta sen upeus kuittaa kyllä sen. Kunhan pensaat kasvavat, tämän ja seuraavan ruusun olisi tarkoitus kukkia tavallaan yhdessä suuressa pensaassa. Oisihan ne tietenkin voinut istuttaa ihan rinnakkainkin.







Tässä kaveripensas, Violacea. Mykistävä.












Ja hehkusta puheenollen tässä Henry Kelsey. Miten näitä voisi olla ostamatta.












Ja aivan uusista tässä kukkii Paula Vapelle. Se kukkii toistaiseksi purkissaan, joka on tuupattu multakasaan kuivuutta karkuun.










Myös uusi on Behrstein, joka myös on joutunut purkkeineen päivineen multakasaan. Pelastus koittaa ehkä jo tällä viikolla, jos mies ja ilmat ovat suotuisat.









Uusi on tämäkin, mutta se on jo päässyt työntämään juurensa oikeaan multaan terassin reunalla ja nimi on Morden Fireglow.










Melusina näyttää tässä jotenkin haalukalta, mutta ei sitä tosiaankaan ole. Myös jo pysyvästi muuttanut terassin reunalle ja juu, on myöskin uusi. Nämä on hankittu niiden talvella paleltuneiden tilalle, jotka myöhemmin heräsivätkin henkiin.







Tämä kasvaa isossa karsinassa ja kantaa tyvessä lappua Mme Hardy ja se tämä ei todellakaan ole. Kukan pitäisi olla puhtaan valkoinen ja todella kerrottu. Taas on taimitarha höpläyttänyt minua. Liekö tuo paha, kun ruusu kuitenkin on tosi kaunis.







Ristinummi on vanhaa kaartia, mutta kukat on aina yhtä herkät.











Ja vihdoinkin. Tämäkin on vanhaa kaartia, mutta kukassa vasta nyt ensimmäistä kertaa. Eka kesä kukkia ei tullut, toisen tuli nuput, vaan öllit katkaisivat ne ja vihdoinkin tässä se on. Näin olen vedenpitävästi tunnistanut sen ruusuksi nimeltä Linnanmäki.







Ja vanha Robusta hehkuu upeasti, mutta ilman tuoksua.












Nuits de Young kukkii, tosin ei ehkä yhtä upeasti kuin viime kesänä. Oli tainnut pakkasukko sitäkin vähän puraista. Ja vielähän se voi peittyä kukkapaljouteen koko pieni pensas. Kesäähän tässä riittää.








Agnes on päässyt oikeastaan vasta nyt vauhtiin ja on tosiaankin lunastanut paikkansa ruusutarhassa.










Poppius on tehnyt vain muutamaa kukkaa kerrallaan, mutta jatkuvasti se jaksaa kukkia.











Ylhäällä karsinassa kukkii Duchesse de Montebello. Todellisuus on tarua ihmeellisempää, eli luonnossa kauniimpi kuin kuvassa.










Hiukan uudempi Lumo kukkii ruusutarhassa ja runsaasti kukkiikin.










Ja saman tyyppinen Sointu on myös aivan kukkien peitossa. Näitä riitäisi loputtomiin, mutta nyt eteen päin eli...











Harakankellot kukkii myös mökillä ihan ilman vaivannäköä.










Kuten myös puna-apila.













Ja näitäkin oli siellä iso joukko. Nimeä en ole ehtinyt vielä selvittää, eikä se ollut muistin sopukoissa otettavissa esiin. Missä lie koulussa on korvat ja silmät ollut.














Anteeksi, äiti, mutta miten sun orkidea voi? Minulla tämä on se vanha, joka tuli mukaan Raision kukkatalosta. :)








Ja tähän tällainen toisenlainen kukka.











Eriskummallista sakkia on tänä kesänä vieraillut mökillä. Tässä Suffeli-supikoiravauva, joka silloin tällöin tulee ihmettelemään Oskaria ja häiritsemään tämän mielenrauhaa.










Tämä pullisteleva pitkäkinttu taas häiritsee minun mielenrauhaa. En vaan voi unohtaa, miltä tuntuu herätä yöllä varpaan osuessa koiran jo kertaalleen syömään ja sitten oksentamaan sammakkoon. Sana "limainen" ei riitä kuvaamaan sitä lainkaan. SE oli ikimuistoinen hetki.





Ja loppuun akileijoja,













jotka tervehtivät meille tulijoita.