Mökkikausi on virallisesti avattu ja Millin sauna lämpisi lauantaina ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja hanki hohteli kaikissa sateenkaaren väreissä.
Oskari nauttii auringosta ja luultavasti odottaa, että joku sokaistunut hiiri juoksisi suuhun.
Tinttien asuntomarkkinat ovat taas ylikuumentuneet.
Ruokailu on järjestetty hyvin. On siemenseosta, josta muut heitellään maahan ja pähkinät syödään.
Talipallot kelpaavat myös joillekin.
Kuva on epäselvä, mutta siivistä lankeava sälekaihdin varjo on hieno.
Kultsun etsintä alkamassa ja voi tuota pesua ja puunausta.
Joka kolo on kupsutettu.
Kyllä nyt kelpaa nirsommallekin.
Ja että näin isot siivet - kyllä kantaa.
Kevät tulee - olenko nyt tyttö vai poika, kuinka se oli?
Kevät tulee ja heikot jäät.
Kalliot voivat olla liukkaat ja olivatkin, luita ei murtunut vain kipeä ranne ja pari mustelmaa muistuttavat nyt siitä.
Metsä on upea auringonpaisteessa.
Korpikuusen kannon alla on mörrimöykyn kolo - ja mitähän se näkee ensimmäisenä herätessään...
Saunan kuistin näkymä jäähyllä ollessa.
Heijastuksia
Ja kun niitä kuvaa varomattomasti, saattaa tulla pulahduksia, kuten nytkin. Olin nopea ja saappaan varret riitti, säilyin kuivana, mutta linnut pakenivat monen kilometrin säteeltä.
Kaunis kanerva on jään vankina, odottaa pelastajaa - kevätaurinkoa.
Kaunista ja raakaa.
Lumikin on ottanut omat vankinsa.
Lähes vapaana.
Tämä on ajautumassa jään alle.
Mänty odottelee myös kevättä, vaan ei hirviä.
Luonnon koristuksia.
Kauniisti kasvavat kuuset.
Luonnon monimuotoisuutta.
Karjalohja - huurre on koristanut koko metsän sokerikuorrutuksella.
Näin upeat kaverukset saattelivat meitä kotimatkalla.
Sen verran haastavia linssiluteita olivat, että yhden sukelluksen rähmälleen se maksoi, mutta ei vaurioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti