Luonnon merkkejä 🙏

 

Lähdin metsään kuuntelemaan, katselemaan ja tuntemaan. Jäin ihmettelemään ja hypistelemään peuran karvatupsua.

Jatkoin matkaa ja ohitin jonkun kotikolon. 

Tulin kannolle, jossa oli kompassi. Itään näyttävä sakara oli lyhyt. 

Jatkoin kulkua. Kuulin kurkiparven lähestyvän. Jäivät pyörimään ylle. Oli niin paljon puita, etten päässyt näkemään, en kuvaamaan. Yritin nopeasti päättää, mihin sännätä, jotta pääsen avoimelle paikalle. Kurkien ohjaaman loikin yli sammaleisten kivien tasaainoillen kalliolla, ajatus pyöri päässäni, että tämä ei pääty hyvin. Katse taivaalle kamera hyppysissä onnistuin saamaan kuvan. 

Kurjet ohjasivat minut paikalle ja sen tehtyään jatkoivat matkaa. Kamera taskuun. Laskin katseeni ja siinä se oli 🤩🤩🤩

Sarvi - luultavasti hirven sarvi. En voinut uskoa silmiäni. Huikea tunne. Katselin ympärilleni ja jo aiemmin kuvaamani kompassikanto oli toisella puolellani osoittaen lyhyellä sakarallaan löytämääni sarvea. 

Johtopäätökseni on, että kyllä luonto ohjaa ja neuvoo, kun vaan herkällä vaistolla antaa mahdollisuuden kuunnellen, tuntien, antaen tilaa ihmeille.

Sydämellinen luonto ♥.