Sunnuntaina myrskyn jälkeen taivas oli kirkas, aurinko paistoi ja useat omenat olivat onnistuneet pysymään puussa.
Jotkut omenat olivat reunustamassa tien syrjää ja kyllä siinä pörräsi ampiaisia ja kärpäsiä ja tuoksu oli huumaava.
Tästä omenasta löysi useampikin itselleen makupalaa.
Omenaherkun jälkeen pieni lepo/lämmittelyhetki lehdellä.
Ja sitten ohjaksiin, Oskaria taluttamaan.
Kyllä oli Oskari ihmeissään moisesta. No jatkettiin matkaa kolmeen pekkaan.
Ja kyllä muutkin siivekkäät näyttivät vielä pihtaroivan kesän riemuissa.
Ja oli sitä kesän hehkua nähtävissä pitkin matkaa. Kivaa, että jotkut jaksavat kukkia näin vielä syksyn kynnykselläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti