Parvi aivan uuden näköisiä kavereita tähyilee lintulaudalle.
Pieniä, mutta päättäväisiä siivekkäitä.
Ennen ei ole näitä urpiaisia täällä näkynyt. Joku veikkaili tämän olevan jopa tundraurpiainen, mutta itse veikkaisin urpiaista.
Vuorotellen ruokaillaan ja vahditaan.
Niin kaunis ja niin harvinainen näky, ainakin meidän mökillä.
Mielensäpahoittaja.
Tässä väritys on kyllä todella vaalea.
Myös maahan pudonneet siemenet kelpasivat.
Pieni söpöläinen.
Jo näitä kävi hömötiainenkin ihmettelemässä.
Ja maahan pudonneista kiinnostui joku muukin.
Pieni ja vikkelä liikkeissään.
Ja siementä popsitaan piilossa.
Jos on näin pieni, on oltava tarkkana.
"Huuli pyöreänä"
Tämä kuvaussessio oli tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti