Tiistaina Noljakassa 🍀🍁🍄

Loikkaus hiljaisuuteen ja rauhaan. Tiistain ulkoilukohteeksi valitsimme Noljakassa Höytiäisen kanavan suiston luonnonsuojelualeen, missä haukat kaartelivat yläpuolellamme ja isot lintuparvet ylittivät meidät pilviä hipoen.

Syyskuuta uhmaten pörriäisetkin nauttivat auringon viimeisistä lämmittävistä säteistä.

Kesän aurinko ja ilo viivähtää vielä hetken ilonamme näissä kukissa.

Pitkospuut johdattavat meidän vierailulle suoraan kevääseen.

Valkokylkiset koivut sinistä taivasta vasten auringon lämmittäessä selkää saavat aikaan vaikutelman kesästä.

Syksyisessä luonossa on vielä kukkijoita.

Näkymä lintutornista näin upeana päivänä oli mykistävä.

Taukopaikka oli upea. Retrotermarista kuumaa teetä ja palanpainikkeeksi voisilmäpulla ja vähän pähkinöitä.

Lintutornilla meidän kanssamme oli auringosta nauttimassa myös tämä korento.

Höytiäisten kanavan suiston luonnonsuojelualueella kukki vielä syyskuussakin kukkia, joita en tunnistanut.

Syksy on saapunut kera sienien huolimatta aurinkoisista päivistä

Syksyn sienet ovat ottaneet paikkansa luonnon värikirjossa.

Päästiin kulkemaan myös hetki historiassa riukuaidan ohjaamana.

Matka alkaa olla lopuillaan, eikä edes eksytty. Lähes koko matka taittui pitkospuilla kesän kukkien siemenkotia ihmetellen.

Ilta ja mökillä jälleen. On täysin tyyntä ja hiljaista. On aika rauhoittua päivän riennoista.

Karttavirhe Kolilla 😃

Kaltevaa historian muovaamaa pintaa syysauringon hehkussa. Tästä alkoi upea ulkoilupäivä, josta tuli aiottua pidempi johtuen pienestä kartan luku erheestä.

Pielinen tuntui jatkuvan ikuisesti pitäen huolta lukuisista saaristaan.

Korkeuserot olivat lopulta yllätys. 

Hämähäkit olivat ahkeroineet sateenkaaren väreissä hehkuvia seittejä iloksemme.

Jokaisella puulla ja kelolla oli tarinansa kerrottavanaan.

Tämän päivän värit, ilo ja huikeat näkymät on tallennettu voimavaraksi syksyn pimeisiin.

Mättäät olivat täynnä kypsänä hehkuvia puolukoita auringon saadessa ne ihan hehkumaan.

Luonnon monimuotoiset taideteokset olivat kaikkien nähtävillä.

Jotkut pikkusienet viihtyivät kaksittain. Ja värit olivat sykähdyttäviä.

Mäkränaholla pidimme teetauon ja selvästi kuvan vasempaan  kulmaan oli ilmestynyt muumi tarkkailemaan, vain varjo näkyy.

Jotkut sienet olivat hiljaa ja huomaamattomasti tekemättä itsestään numeroa.

Sieniä näkyi joka puolella, isoja ja pieniä.

Huippuja oli paljon ja yhteistä niille oli henkeäsalpaavat näköalat.

Akka-Kolin takaa löytyi iso risti ja kivinen alttari, hiljaisuuden temppeli kuulemma.

Kaltevaa ja sileää kalliopintaa oli joka puolella, kuten pihlajanmarjojakin.

Kuunsiltaa pitkin huomiseen.

Auvoinen aamuretki 😉

Aikaisin aamulla pienellä hiekkatiellä katso kahta hassua pyörillään...😁

Pielisen salainen kallioranta, jossa hiljaisuus saa aivan uuden ulottuvuuden.

Luonnon väripaletista löytyy jokaiselle jotakin. Mistä on suolaheinä tehty? Lukuisista herttaistakin herttaisemmista pienistä kukkasista.

Variksenmarjoja silmänkantamattomiin.

Koristeltu pienenpienin kastepisaroin pientareella.

Karua ja kovaa, hentoa ja herkkää sopuisasti toisiaan tukien.

Syyshommia herhiläisellä kalliorannalla.

Kaksin aina kaunihimpi.

Hiukan ujo ystävämme.

Pikku pörriäinen oli unohtanut eväät kotiin ja toivoi pääsevänsä osille meidän eväistä.

Pielisen rannan anti sielun hyvinvoinnille tänään.

Syksyn kauniit värit. Ihanaa, että Luojalla on ollut käytössä niin paljon kirkkaita ja loistavia värejä.

Tähän kuvaan sopii sanonta, kenellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa, mutta aika rajoilla tässäkin liikuttiin.

Matkalla oli toukka poikineen pelottelemassa varsinkin ohilentäviä, ohiajavat saivat olla rauhassa. Taitaapa tästä tulla isona horsmakiitäjä.

Pörrää, pörrää, eikä vaan saa laskeutumislupaa.

Kuva salaisesta rannasta salaisen metsäpolun päässä.

Neitoselle kelpasivat tänään kaikki sellaiset kukat, joita aurinko suvaitsi helliä.

Neitoperho ja sitruunainen hengailivat paljon yhdessä. Luonto on suuri taideteos.

Sitruunaperhonen sointuu ympäristöönsä täydellisesti. Värit ovat niin sopuisat.

Perhosia oli liikkeellä paljon. Kaikki halusivat osuutensa viimeisistä kesäisistä päivistä.

Keskellä rantakivikkoa hehkui tämä kaunokainen.