Lokakuu on pimeä kuukausi ja silloin esiintyy, ainakin minulla, hetkellisiä mielenhäiriöitä ja kuvassa yksi tällainen. Luovuin minua hyvin palvelleesta kulkuneuvosta ja annoin tämän häikäistä minut. Toivon ja uskon pitkään yhteiseen tulevaisuuteen ja luotan molemminpuoliseen kunnioitukseen.
Edellä jotain uutta ja tässä jotain vanhaa. Usein pikkutyttönä ihailin tätä taulua Tervakoskella Mummin ja Ukin luona ja nyt se muutti minun luokseni. Ehkä taulussa oikealla on eläkekotimme ja Jasu siinä on lähdössä kalaan. Lemmikkimme Untamo ja Unelma uiskentelevat siinä myös niin hohtavan valkoisina. :D
Ja takaisin todellisuuteen. Nalle nauttimassa syksyn väriloistosta. Tosin kuva on muutaman päivän vanha ja nyt ei villiviinissä taida keikkua enää kuin pari lehteä. Nalle voi edelleen hyvin, vain pientä hidastumista ja kangistumista on havaittavissa. Oskari tosin yrittää tehdä parhaansa ja rohkaisee Nallea liikkumaan tuuppimalla ja juoksemalla perässä, ainakin jos Nallella sattuu olemaan kultakalkkunaa suupielessä.
Ja loppuun vielä toinenkin syyskuva. Riinan kanssa olimme jossain ja joskus, kun aurinko paistoi nätisti. Ei vaan voi muistaa tarkemmin. Oli kuitenkin kaunis ilma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti