Joulu ☼

Oskari osallistui kiitettävästi jouluvalmisteluihin. Se ilmoitti kaikista ikkunan takana kurkkivista tontuista ja niitä olikin tosi paljon. Se toimi myös koemaistajana välillä luvan kanssa ja välillä ilman lupaa. Tässä Oskari on itse viattomuus.

Ja toinen koemaistaja on uuvahtanut taas katon rajaan kiipeilypuuhun. Ja uni maistui hyvin, kun oli imurin ulottumattomissa.  Nallen erikoisalaa oli kinkku ja maksapasteija.

Kuusi saatiin pystyyn ja koristeltuakin. Osa paketeistakin saatiin jo kuusen alle. Ja tässä vaiheessa odotettiinkin jo vieraita tulevaksi.

Hätä ei lue lakia, joten pöytä piti laittaa ihan mutkalle, että kaikki saatiin saman pöydän ääreen jouluaterialle. Kattaus on aloitettu ja kuten kuvasta näkyy, konjakin voimalla.

Kaikilla vatsa täys ja pukki kävi, mummo ja Martti suuntasivat jo kotiin päin, kun nuoriso viihdytti itseään vanhalla kunnon lautapelillä. Ja yllätys, yllätys, aivan hyvässä hengessä. Kukaan ei hermostunut, eikä heitellyt nappuloita. Ehkä tenavista on kasvanut aikuisia.

Ja joulupäiväaamu koitti. Pöytä on taas siisti ja tyhjä ja me vanhat varikset olemme kahdestaan. Uutta vuotta odotellaan.

Tämä kuva on jo useita päiviä vanha, mutta edelleen käyttökelpoinen. Lunta on satanut niin paljon, ettei meistä oikeastaan lenkillä näy enää muuta kuin pipolakin tupsu, mutta onneksi ääni kuuluu.

Tänään eli tapanina näytti jo siltä kuin olisi se kuuluisa kevään ensimmäinen päivä. Aurinko ei kovin korkealle jaksanut nousta, mutta pakkanen jaksoi. Oli silti ihana nauttia auringosta edes pieni hetki.

Ja tässä Oskari tekemässä sitä, missä se on paras. Ei - tässä ei päästellä pahaa ilmaa vapaaksi. Kyse on nälkäkuoleman torjumisesta, toisin sanoen kerjäämisestä. On myös mahdollista, että pääpuoli uhkaa nukahtaa, vaikka takapuoli on vielä täysin hereillä ja virkeä.

Siis kyse oli kerjäämisestä ja kuten kuvasta näkyy, se toimi. Minä tiedän, kumman suuhun syötävät päätyi.

Ja sitten lenkille Oskarin kanssa. Joulukinkku pyrkii ulos Oskarista. Kynttilä palamaan, jotta erottaa oman portin pimeässä ja löytää kotiin. Oskarin nenä on joululomalla kinkuntuoksun johdosta, joten sen opastamana emme päädy edes naapuriin. Ja voi olla, että suklaa on viennyt näönkin, mutta neliveto toimii yhä, joten ei kun liikkeelle.