Paljon, paljon nöpöneniä ☼

Tässä siis kolme nöpönenää, ja tyttäreni kiittää. :D Tämä kuva perustuu täydelliseen ajoitukseen. Kisut eivät sitten kovin kauaa viihtyneet sylissä, kun maailma on niin täynnä tekemättömiä kissanpennun juttuja.

Miikon ja Peetun ammatinvalinta jatkuu. Selvästi on taipumusta käsityöalalle. On se uskomatonta, miten täydellisesti voi kaksi pikkukisua hävitä torkkupeiton uumeniin. Ainoa, mikä ne paljastaa on pomppiva torkkupeitto ja sieltä täältä esiinpistävät neulanterävät kynnet.

Ulkoiluun liittyvät jutut voivat ammatinvalinnassa tulla myös kyseeseen. "Ulos mennessä laitetaan tossut jalkaan, olen nähnyt, mutta nämä penteleet pysyvät niin tiukasti pussukassa, eikä tule pussukan pohjaan edes reikää vaikka kuinka tuivertaa - vielä."

Lukutaito eikä kuuntelemisen taito ole kovin vahva, ainakaan Peetulla. Kaikki kirjat kertoo, ettei brittikisut liiemmin kiipeä sohvaa korkeammalle, ja on asiasta puhuttukin. Peetulla vaan on mennyt se jotenkin ohi.

Nalle, vanhana ja viisana, tietää kuinka tärkeää kisulle on ruohon syönti. Joten kuuliaisesti eläkeläinen hoitaa suolistoaan. "Kerrankin jollekin purkille pääsee yksin, ettei ne pikku liikkiöt ole aina pienen pallopäänsä kanssa samassa kupissa."

Ja niin jälleen kerran Nalle väistyi sivuun odottamaan, että Miiko ja Peetu pääsivät tutkimaan, mitä näille vihreille suikaleille pitäisi tehdä. Homma ei sitten ihan auennut, koska vaan silppusivat ruohoa ympäri olohuonetta.
On se kumma, että muut vihreät (lue: kukat) kyllä maistuvat. Mutta oman ruohon syöntihän ois luvallista eli tylsää.

"Mamma kävi keittiössä, joten nyt on pakko saada herkkuja. Ja mehän jaksetaan odottaa, kun otetaan rennosti."

 "Ei jaksetakaan, kolme sekuntia meni jo. Me halutaan lauantaimakkaraa. Se on niin hyvää, että tulee usein yritettyä syödä mattoakin, kun siihen on makkaran haju tarttunut."
"Ei tullut makkaraa ei, mutta omia herkkutikkuja kuitenkin ja taas olin Miikoa nopeampi ja ehdin saada enemmän. Ja se on ihan oikein, kun Miiko on tuollainen pullukka."



Ja niin sammui Miiko. Kuvat ovat aika valheellisia. Koska se, joka aina kiipeää paljasta jalkaa ylös, on Miiko. Se, joka ensimmäisenä roikkuu kissakaverin niskassa, on Miiko. Se, joka tekee pikkupahoja ja keinuu verhoissa, edelleen Miiko. Mutta ei hätää, Peetu on hyvä kakkonen ja on kirinnyt hienosti Miikoa kiinni tässä asiassa, vaikka muuttikin meille hiukan myöhemmin.