keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Joulupalloja ja karvakasoja ☺

Joulu tuli ja meni. Vuosikin vaihtui. Joulu meni kotona lasten käydessä yhdessäolosta nauttien. Uutta vuotta otettiin vastaan hyvien ystävien luona kyläillen, aivan upeeta. :D

Joulusta tuli joku kuva otettua. Suurin osa päätyi omaan talteen, mutta muutaman haluan tännekin laittaa. Tämä vanha joulupallo on kotoisin aikojen takaa mummolasta Karjalohjalta ja tuo mieleen monia ihania muistoja, lapsuuden joulut.

Myös tämä pallo on mummolasta. Nämä kaksi ovat aina etuoikeutettuja kuusenkoristeita. Niin pienet pallot ja niin paljon muistoja ne pitävät sisällään.

Nämä ovat uudempia ja hankittu varmaan reilu parikymmentä vuotta sitten. Äidilläni on aina ollut kuusessa enkeleitä ja on edelleen, joten nämä ovat meidän vastine niille ja kuuluvat ehdottomasti jouluun. Näin ne pienetkin asiat ja tavat periytyvät äidiltä tyttärelle. :D

Jouluna mielessä on tietysti kaikki rakkaat sukulaiset ja ystävät, vaikka heitä ei silloin tapaisikaan. Ja tietysti joulu mahdollisuuksien mukaan on ihana viettää perheen parissa ja meillä siihen kuuluvat myös nämä nelijalkaiset karvapallerot. Nallen joulu on selvästi rauhoitettu, kun ei kuvissa näy. Liekö pelännyt joulupukkia. Taavi taas otti hyvinkin rennosti ja teki kaikki temput saadakseen huomiota. Tässä kerjätään rapsutuksia.

Tässä joko venytellään jouluruuan ja herkkujen jälkeen tai pyydetään päästä syliin. Tällä ilmeellä Taavi saa yleensä anteeksi ruuan varastelun ja yölliset aariat, se siis toimii. :D

Ja Oskari pääsi vähän rähjääntymään jouluna, joten uusi vuosi aloitettiin kainalorastojen poistolla. ►►►► Sen hoiti "mamma". Sama tyyppi, joka vetää perässään vesisateella ja sohjossa, ja kiskoo karvoista (jotain takkuja kuulemma), tuuppaa suihkun alle ja napsuttelee kynsiä, eli harvoin mitään kivaa. Nyt vaan odotellaan "kampaajalle" pääsyä.


Jospa se "kenen kaveri?"-tyyppi vaikka veisi. Se, joka ottaa kainaloon ja rapsuttaa vatsasta (siis tekee niitä rastoja), antaa herkkupaloja aina, kun katsoo kauniisti silmiin. Sama, joka haluaa aina viedä leluni (tai ainakin kiskoa sitä toisesta päästä) ja juoksee karkuun nakki kädessä (jonka lopulta saan) ja joka päästää tyynylle nukkumaan ja peittelee aina "mamman" ollessa yövuorossa. Ja joka töistä tullessaan kysyy: "Onko ne ollu sulle taas ilkeitä?" Se tarkoittaa koirankielellä "Tule ottamaan nameja, mennään hiljaa, ettei kukaan huomaa." Se, joka on paras kaverini ja ymmärtää ikuisen namin tarpeeni.◄◄◄◄ :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti