Täysikuu, tai ainakin hyvin lähellä sitä, houkutteli minut ja Riinan ulos lenkittämään Oskaria. Ja kevään tuoksu ilmassa vielä lisäsi houkutusta. Ehkä tämä kuva nyt ei anna oikeutta kyseiselle illalle, mutta oli hyvä lenkki.
Ja jostain syystä Riinasta ei ole helppo ottaa kuvaa, paitsi selkäpuolelta. Ennen lenkkiä Riina kevensi vieressä olevan pensasaidan lumitaakkaa.
Ihana kevätaurinko saa meidät aina liikkeelle. Nyt saimme seuraksemme Tuijan tuosta naapurista.
Oskarikin pysähtyi hetkeksi nautiskelemaan auringon lämmöstä tai sitten se näki jonkun oravan vilistävän puiden lomassa.
Lenkin jälkeen oli mukava köllötellä kaverin vieressä. Vaikka ne eivät sydänystäviä olekaan, mutta silti yhdessä on mukavampi.
Loppuun vielä tällainen, liekö lennähtänyt jostain pähkinäpensaasta, tai sitten jostain muusta. Aika kaunis kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti