Meidän suuren suuri omenapuu on päättänyt kukkia. Kovin montaa kukkaa ei pieneen puuhun mahtunut. Toivottavasti olivat kuitenkin sen verran houkuttelevia, että ois vähän pörriäisiäkin käynyt.
-Samoja kukkia, mutta kun ovat niin kivan näköisiä, en osannut päättää kumman laitan tänne näytille. Laitoinpa sitten molemmat. Nyt vaan odotellaan, jos tänä vuonna saataisiin omenoita. No, ehkä ei vielä. Toivossa on kuitenkin hyvä elää.
-Mökillä pelargoniakin kukkii, vielä. Voi kun osaisin tätä hoitaa kunniakkaasti syksyyn saakka. No, ainakin on nyt kuva, jos kukalle käy huonosti hellässä hoidossani.
-Oltiin vähän ajelullakin kaksipyöräisellä. Ilma oli upea, kuten kahvipaikkakin. Voisilmäpullat olivat suussa sulavia. Menomatka meni mukavasti sopusoinnussa, mutta paluumatka tultiin isompaa tietä ja meillä oli pienen pieniä näkemyseroja vallitsevasta nopeusrajoituksesta. Ja nyt tiedän, miksi meillä ei ole kypäräpuhelimia, eikä varmasti tulekaan. :D
-Ja loppuun laitetaan kuva virkeästä vahtikoirasta. Oskari on skarppina tapansa mukaan. Odottelee tietysti Jasua peittelemään. Ja seuraavat kuvat viikon päästä tuoreesta ylioppilaasta. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti